Vuonna 2008-2009 oli suuri talouden taantuma, mikä aiheutti monien sisänsä normaaleiden liiketoimintojen rajua vähentymistä, ja liikematkailun lähestulkoon loppumista ympäri maailman. Talouden taantuma alkoi 2008 Yhdysvalloista, mistä se monien tekijöiden summana levisi ensin Aasiaan, ja sitten Eurooppaan. Liikematkailun markkinoista hävisi jopa 30 prosenttia taantuman seurauksena.
Useat yritykset lopettivat tuolloin matkustuksen ulkomaille kokonaan, ja jos matkustaminen oli edellytys liiketoiminnalle, pyrittiin etsimään edullisimpia lentoja ja halvimpia hotelleja. Myös laadusta oltiin valmiit tinkimään. Liikematkailun tulos romahti tämän seurauksena ympäri maailman. Kulkemisen tilalle kehiteltiin tuolloin aktiivisesti muun muassa virtuaalikokouksia, sekä muita etätyömahdollisuuksia
Vapaa-ajan matkustuksessa taantuma ei juurikaan näkynyt, ja se pysyi edellisten vuosien tasolla. Liikematkailun osuus kaikesta matkailusta Suomen markkinoilla on noin kolmannes, joten kaikkiaan vaikutus matkailualaan oli merkittävä. Aiempi, vuoden 1999 matkailun taantuma jätti jo pysyvät jäljet matkailumäärien vähentymisenä. Tuolloin liikematkojen määrä laski pysyvästi tuolloisesta, noin 50 prosentista, nykyiseen noin 30 prosenttiin
Liikematkailu koki siis voimakkaan laskun noina vuosikymmenen 2000 viimeisinä vuosina, mutta vuonna 2011 uutisoitiin liikematkailun kuitenkin jo elpyneen vuotta 2009 edeltävälle tasolleen. Siinä tasolla se on myös pysynyt toistaiseksi liikematkailun ollessa taas luonteva osa yritysten liiketoimintoja.
Matkailu maailmalla
Esimerkiksi Japani on kohde, jonne moni liikematka suuntautuu. Maana Japani on taloudellinen mahtivaltio, Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin, ja sitä pidetään yhtenä onnistuneimmista teollisen aikakauden tuloksista. Talouden ja liikematkailun taantuma iski Japaniin erityisen voimakkaasti heti Yhdysvaltojen talousromahduksen jälkeen 2009, mutta vahvana talousmahtina se selvisi kriisistä kuitenkin kohtalaisen hyvin.
Japanin liiketalous on modernia, ja kauppa käy niin tavaroissa kuin kulttuurituotteissakin. Siellä tuetaan vahvasti kotimaista teollisuutta, mutta myös vienti ja tuonti on jälleen voimakasta, vaikkakin kasvulle riittää vielä mahdollisuuksia. Tärkeimpinä ulkomaankaupan kumppaneina toimivat Yhdysvallat sekä Kiina.
Kun japanilaisten kanssa tehdään bisnestä, on yrityksen imagolla ja innovatiivisuudella, korkealla laadulla sekä ennenkaikkea pitkäkestoisella liikekumppanuudella korkea painoarvo. Japaniin liikeasioissa matkustavat usein henkilöt, joiden odotetaan sitoutuvan liikesuhteeseen myös henkilökohtaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tavoitettavissa tulee olla aina, ja matkoja oletetaan tehtävän usein.
Japanissa on edelleen vallalla pitkien työpäivien tekeminen ja lomien lyhyys. Vaikka tästä ollaan sotien jälkeen yritetty hieman hellittää, on edelleen – taantuman aiheuttaman vaikean työttömyyden ja väestön ikääntymisenkin jälkeen – työmoraali Japanissa erittäin korkealla tasolla. Liike-elämä on paljon muodollisempaa kuin Suomessa, ja käytösmalleihin on syytä perehtyä jo etukäteen hämmennyksen, tai jopa epäonnistumisten välttämiseksi.
Miten suomalaiset matkailevat työasioissa
Suomalaisten liikematkailun kohteena on useimmiten Helsinki, ja myös muihin Pohjoismaihin sekä Keski-Eurooppaan tehdään runsaasti matkoja. Valtaosa liikematkoista kestää 2-6 vuorokautta. Liikematkalla pyritään majoittumaan lähelle kohdemaan työkohdetta, ja sijainti onkin ratkaisevin tekijä majoitusta valittaessa. Vain hyvin pienelle osalle majoituspaikan tähtiluokitus on merkitsevä tekijä. Kuitenkin majoitusta ostetaan eniten neljän tähden hotelleihin, seuraavaksi eniten kolmen tähden hotelleihin. Vain marginaalinen osa liikematkailijoista majoittuu viiden tähden hotelleissa (tiedot pohjautuvat S&A lehden kyselyyn 2011).
Liikematkailijoista 55 prosenttia on myös ottanut joskus puolisonsa mukaan työmatkalle. Liikematkoilla liikutaan pääosin julkisen liikenteen välityksellä, ja hyvä sijainti siihen nähden on myös tärkeää. Ravintolan sijainti lähellä hotellia koetaan myös positiiviseksi seikaksi.
Arkipäiväistä työtä
Liikematkailu on nykyisin monelle arkipäivää. Se saattaa kuulostaa asiaa tuntemattoman korviin hohdokkaalta työltä, mutta todellisuus on usein toinen. Matkanteko on aina rankkaa, business-luokassa matkustaminen ei ole itsestäänselvyys joka lennolla, odotusajat ovat pitkiä ja määränpäässä voi olla vastassa ikävä yllätys esimerkiksi hotellin poiketessa oletetusta tasosta.
Ulkomailla työnantaja edellyttää työntekijältä pitkää päivää, pidempää kuin mitä kotimaassa tehdään. Kymmentuntiset päivät ja kuusipäiväiset viikot ovat normaalia liikematkailijan työaikaa, päälle tulevat tietysti matkustusajat, jotka eivät aina mahdu työtuntien raameihin. Mutta mukaviakin puolia liikematkailussa toki on. Hyvin aiheeseen ja matkakohteeseen perehtymällä liikematkastakin saa varmasti irti enemmän, kuin pelkän työteon kaukana kotoa.